lauantai 2. helmikuuta 2013

Smile, because life is beautiful

Puolet elämän ilosta
on löydettävissä pikkuasioista,
ohimennen siepatuista.

- O.S. Marden


Tuli semmonen olo, että vaikka välillä kuinka kiukuttaa, ja tekis mieli paiskoa asioita pitkin taloa, niin aina mieleen tulee ne hyvät ja kivat asiat,  mitä mulla on. 
Se on mulle tärkeintä, mitä mulla on.

Mä rakastan mun kissoja, niitä pieniä karvasia löllyköitä. Mä rakastan kun ne nukkuu mun vieressä. Mä rakastan pitää niistä huolta, helliä ja pusutella.




Mä rakastan valokuvia. Mä rakastan palata niihin hetkiin, jotka oon joskus elänyt. Mä rakastan muistella, millasta on ollut, ja millasten ihmisten kanssa oon aikaani viettänyt.




Mä rakastan mun perhettä. Mun perheeseen kuuluu äiti, isosisko ja kaksi isoveljeä. Ne on mulle rakkainta koko maailmassa. En ois mitään ilman teitä, tiiättehän te sen? Ootte ollu ilosia mun kanssa, ja nostanut mut ylös kun oon pohjalla. 



Mä rakastan kirjottamista. Se on mun pakokeino purkaa mun ajatukset, jos ei niitä sanoiksi suusta saa ulos. Ei oo varmaan mitään helpottavampaa tunnetta, kun kirjottaa ja purkaa jokaikisen ajatuksen mikä häirittee. Mut rajasa kaikella, ei kaikkea voi itsellään pitää, joskus on pakko puhua jos on isompiki ongelma.



Mä rakastan mun ystäviä. Mä rakastan nauraa, halata, huutaa vaikka onnea kun oon niiden kanssa. Mulla ei oo montaan ystävää, mutta ne on mulle arvokasta. Ja oon onnellinen siitä, että mulla semmosia kultakimpaleita on. 



Mä rakastan elämää.











4 kommenttia: